keskiviikko, 22. maaliskuu 2017

Laattamaalia ja sisustustarroja

Huhhuh, myyntistailauksen näyttö onnistuneesti takana ja ärsyttävää nyt jälkikäteen todeta että turhaan stressasin sitä etukäteen, arvioijat tykkäsivät lopputuloksesta kovasti kuten asunnon omistajakin.

IMG_2229.jpgIMG_2228.jpg

Itsekin toki olin siihen tyytyväinen ja saamani palautteen kannustamana jo tosissaan mietin sitä vaihtoehtoa, että tuollaista voisi tehdä vaikka työkseen. Laskutuspalvelun kautta toki, yrittäjäksi en uskalla alkaa. Referenssikuvia alkais olla hyvä kokoelma, mutta niille pitäisi tehdä oma bloginsa.

IMG_2236.jpgIMG_2006.jpg

Ajattelin näitä laattamaalauskuvia nyt laittaa tännekin, kun tiedän että moni on niistä kiinnostunut enkä sikäli ihmettele, onhan se helppo ja halpa verrattuna laattojen vaihtoon.

IMG_2190.jpgIMG_2191.jpg

Mikrosementtiä mua kyllä kiinnostais vielä päästä johonkin kokeilemaan...

IMG_2242.jpg

omaksi iloksi tilasin kiinasta seinätarrat kissojen ruokailunurkkaan, olen monta kertaa miettinyt maalaavani tuollaiset mutta saa nuo ainakin helpommin sitten pois jos kyllästyy...

maanantai, 6. maaliskuu 2017

Propralia paniikkiin ja hiihtoloman puuhia

IMG_2114.jpg

Hiihtoloma oli ja meni, muuten olla möllötettiin ihan vaan kotona mutta uimahallissa sekä risteilyllä käytiin, oltiin laivalla yötä ja pyörähdettiin Tallinnassa pikaisesti. Tylsää mutta helppoa, lapset viihtyi ja ruokaa ei tarvinnut tehdä.

IMG_2103.jpg

Ja hiihtämässä kävin jopa toisen kerran tänä talvena, jos ens talveksi saisi hankittua vaikka omat sukset ettei tarviis lasten kouluhiihtosuksia lainata. Yksi ilta tuossa iski niin maailmanlopun olo joka toistui vielä seuraavanakin päivänä, että piti soittaa terveyskeskukseen. Taas kerran totesivat ettei mitään vikaa löydy, jostain syystä mua on vaan huimannut viikkotolkulla ja siihen päälle alkoi vielä sydän hakata ja oksettaa sekä katseen tarkentamisessa olla ongelmaa. Olo oli ihan hirveä mutta lääkäri sitten totesi että ihan paniikkihäiriön oireet, totta kyllä. Olin tosin itse luullut tunnistavani ne tilanteet joissa alkaa ahdistaa ja tiedän kuinka niistä pääsee yli, mutta tuollainen olo ei ole ikinä iskenyt kotona niin ei tullut mieleenkään että voisi olla samaa.

IMG_2104.jpg

Nyt pidin viikonlopun ihan tarkoituksella vähemmän ohjelmoituna ja ihan kun olis vähän helpottanut. Pitää jatkossa kyllä koittaa tuota lääkärin määräämää propralia ottaa ennakkoon kun tietää että on tulossa joku jännittävä tilanne. Nyt on varmasti kyse enemmän siitä että on liikaa palloja ilmassa kaikkine koulujuttuineen, jatkuva työnhaku ja lapsen psykologille vieminen jne. Mutta kyllä se tästä, päivä kerrallaan.

lauantai, 18. helmikuu 2017

Tukka putkella eli tehokkaita viikkoja

IMG_1651.jpgKaikenlaista taas kasaantunut niin että on pää kolmantena jalkana tullut mentyä paikasta toiseen ja ehkä vasta illalla sitten pikaisesti kerinnyt katsoa sähköpostit ja selata facebookin. On ollut remonttia mahdottomalla ja vähän rennommalla aikataululla, koulujuttuja, messut, toisen avustajan tuurausviikko, kissankatsojia, lääkärissä ramppaamista, huonekalujen maalausta ja mitähän vielä.

IMG_1823.jpg

Piti tehdä näyttökin tuosta yhdestä remontista mutta siihen jäi vähän täydennettävää kun loppui kesken sekä aika että materiaalit, viimeiseen näyttöönkin olis kohde kunhan joku vaivautuis koulusta vastaamaan mun sähköpostiin siihen liittyen. Sais yhden muuttujan pois tästä arjen pyörityksestä kun ei tarviis miettiä koulua enää. Vaikka nyt olen kyllä osin tarkoituksellakin pitänyt itseni kiireisenä etten miettisi liikaa sitä mikä mua vaivaa.

IMG_1903.jpg

On otettu verikokeet, ultrattu kaula ja keuhkoista otettiin röntgenkuvat nyt viimeksi mutta ei mitään oireita selittävää niistä löytynyt. Lievästi on välillä sellainen fiilis että mitä jos vika on kuitenkin vain korvien välissä vaikka toisaalta tiedän ettei olo ole normaali. Työhakemuksiakin pitäisi taas laittaa siitäkin huolimatta että terveysasia stressaa.

IMG_1847.jpg

Hiihtolomaviikon jätin nyt toistaiseksi vapaaksi jos vaikka saan aikaiseksi lähteä lasten kanssa johonkin. Kummipoikaa ainakin pitäisi ajella katsomaan pitkästä aikaa ja toki joku risteily tai kylpyläreissukin tekisi hyvää. Saa nähdä, tuon keskimmäisen kanssa reissaaminen on sen verran hasardia että monesti kaipaisi lisäkäsiä ihan varmuuden vuoksi. Nyt saatiin kuitenkin lopulta aika psykologille hiihtolomaviikon jälkeen, jospa sekin asia siitä sitten etenee.

maanantai, 16. tammikuu 2017

Arkkupöydän paluu ja pinnatuoliprojekti

IMG_1603.jpgTuli tarve saada joku projekti ja kävin hakemassa neljä kappaletta pinnatuoleja, olin niitä katsellut jo pidemmän aikaa mutta ajattelin että ennen tilipäivää ne kerkiää joku muu jo ostaa pois. Nämä oli malliltaan vähän perinteisestä poikkeavat kun jalat oli kiertämällä irrotettavat, sitähän en tiennyt ja lähdin oikein kuorma-autolla hakemaan että mahtuvat... Selkänojatkin oli sen verran löysällä että lähtivät irti, saapahan helpommin maalattua kun ovat irrallaan. Kaikista on tulossa luultavasti eri värisiä, ensin ajattelin hyödyntää purkinpohjat pinkkiä ja limenvihreää. Hiekkapaperia täytyy metsästää lisää mutta äkkiseltään näyttäisi kun istuinosat on kertaalleen maalattu että niistä tulee parilla maalikerroksella ihan hyvät. Ajattelin näitä lastenhuoneisiin yöpöydiksi tai voisihan selkänojalle laittaa jonkun vaatteenkin.

IMG_1606.jpgTämä ikean korkea lastentuoli on ainakin ollut tytön suosikki siitä lähtien kun sain sen maalattua, valkoinen ei vaan ole niin peittävää kuin nuo värilliset niin on aika paksussa maalissa nyt. Mietin myös että jos tuoleihin virkkaisi pehmusteen niin voisi käyttää varmaan koulupöydän tuoleinakin, nyt täytyy enää toivoa että aika ja inspiraatio riittää niin pitkälle että saan nuo joskus pois remontin jatkumisen tieltä.

IMG_1605.jpgYläkerrasta kannettiin jo ennen joulua tämä takaisin, sopii nyt vähän paremmin tyyliin kuin edellisen tv-tason kanssa ja sinne on kätevä kerätä kaikki lautapelit ja muut lattialta pois näkyvistä.

sunnuntai, 15. tammikuu 2017

Sairauden pelko ja elossa24h

IMG_1551.jpg

Olen niitä ihmisiä jotka ei mene lääkäriin ennen kuin on suunnilleen pää kainalossa. Ja sitten kun tuntuu että kaikki ei ehkä ole ihan niin kuin pitäisi, miettii kuitenkin että onko asia nyt sellainen että kukaan ottaa sitä tosissaan. Tai kun soittaa lääkäriin eikä saa aikaa heti ja oireet katoavat niin tekee mieli perua koko juttu. Toisaalta taas saa vähän mielenrauhaa jos ei olekaan mitään vialla, verikokeet oli otettu viimeksi vuonna 2011. Jotain kilpirauhashäikkää epäilivät ensimmäisenä kun on sellainen tunne että olis pala kurkussa...vainoharhaisena jo mietin kaikkia muitakin vaihtoehtoja, googlata ei ainakaan kannata jos miettii mikä vaivaa. Eiköhän se tästä onneksi lähde selviämään jos jotain on ja jos ei ole niin tulee varmaan merkintä tiedostoihin että vikaa korvien välissä. Parempi kai kuitenkin hakeutua lääkäriin ajoissa ja toivottavasti löytyy jotakin mikä on hoidettavissa vaikka vahvasti pyörii mielessä joku worst case scenario sen vainoharhaisuuden vastakohtana, saa nähdä. Pahin ajatus on ehkä se että mitään poikkeavaa ei löydy ja joudun vaan elämään tämän tunteen kanssa. Tuntuu kuin joku puristaisi kurkkua, nielaiseminen ja syvään hengittäminen tuntuu ikävältä. Kilpirauhasongelmat on toki yleisiä, se voisi selittää senkin että olen jotenkin 24/7 väsynyt (tähän asti olen kyllä ajatellut että toi jatkuva selkäkipu väsyttää) mutta itse epäilen jotain muuta kun kurkussa on äänihuuletkin ja nyt on alkanut tuntua ettei ikinä tiedä millainen ääni lähtee kun suunsa avaa tai ääni saattaa narista tai loppua kesken lauseen. Toivottavasti voin jatkossakin uskoa julkisen terveydenhuollon toimivuuteen. Jäin ihan koukkuun ylen elossa24h -dokkariin, alkuun katsoin siksi kun tiesin että mun äiti pitäis näkyä siinä mutta tulipa liimaannuttua telkkarin eteen joka jakso. Olihan se pahan näköistä kuinka rajusti nukutettuja tai puudutettuja ihmisiä käsitellään operoitavasta kohdasta mutta sarja nosti kyllä arvostusta entisestään niitä kohtaan jotka ylipäätään pystyvät olemaan sairaiden ihmisten kanssa tekemisissä. Kun monesti potilaana näkee vain sen puolen että tuntitolkulla odotat jossain päivystyksessä eikä sitä että ne ammattilaiset tekee parhaansa vaikka inhimillisiä virheitäkin varmasti tapahtuu.