Tilipäivänä sitä jotenkin aina herää miettimään sitä miten asiat ovat ja mihin raha menee, mitä sillä saa. Itselläni ainakin katoaa tilipäivän aikana kaksi kolmasosaa palkasta laskuihin, lainoihin, polttoaineeseen ja niin edelleen. Näin on ollut varmaan aina, tuloista riippumatta. Vuosi sitten olin jonkun aikaa työtön ja fakta on se, etä kotona makaamalla tulisi enemmän rahaa kuin töissä käymällä. Tokikin siis vain sen aikaa kun ansiosidonnaiset riittäisi, mutta kuitenkin. Menot on kutakuinkin vakiot kun on asuntolaina, autolaina, hoitomaksu, vakuutuksia, autoveroja, sähkölasku, vesilasku jne. mutta kyllähän nuo kahden tai kolmen kuukauden välein tulevat laskut välillä ärsyttävästi kasaantuu. Ja mitä vähemmän tilillä on lopulta rahaa, sen enempi se kiristää hermoja. Tai no, mun hermoja kiristää vielä enemmän se, että mies saattaa ostaa jollain rahoituksella uuden telkkarin vaikka edellisessäkään ei ole mitään varsinaista vikaa ja sitten on taas yksi kuukausierä johonkin lisää maksettavaa.IMG_2754.jpg

Tästä se ajatus oikeastaan lähti, mietin että moniko oikeasti korjaa lasten vaatteita vai heitetäänkö ne suoraan roskiin kun menevät rikki? Itse olen sen verran lama-ajan lapsi että yritän korjata kaikki sormenpäätä pienemmät reiät, niitä kun monesti ilmaantuu suht uusiinkin vaatteisiin. Yleensä ne tosin kasaantuu ja sitten saan aikaiseksi kun ei ole muita vaatteita enää puhtaana kuin ne reikäiset. Ennen mulla oli ompelukone ja saumuri keittiön pöydällä siksi ettei kasoja muodostuisi kun korjaisi kaiken heti, nyt on lähinnä toi lankavarasto käden ulottuvilla jos on sellaisia nopeasti parilla pistolla korjattavia reikiä.IMG_2755.jpg

Jos nykyisessä rahatilanteessa on jotain hyvää niin se, että olen muuttunut harkitsevammaksi kuluttajaksi ja oikeasti mietin sen toisenkin kerran tarviinko todella jotakin ennen kuin ostan. Ennen tuli helposti hetken mielijohteesta shoppailtua vaikka luottokortilla kun tiesi että rahaa tulee tiettynä päivänä tietty summa, nykyään mulla ei edes ole luottokorttia kun en sitä pankkia vaihtaessa ottanut. En tykkää ajatuksesta että mitään ostetaan ennen kuin oikeasti on siihen varaa. Onneksi miehellä on luottokortti niin saatiin se matka varattua ja sitten jos oikeasti hajoais vaikka pesukone niin pakkohan se olisi ostaa uusi vaikka ei olis rahaakaan sillä hetkellä. Eniten mua ilahduttaa kuitenkin se, että lapset on oppineet nauttimaan yhteisestä tekemisestä enemmän kuin siitä että lähdetäänpä ostoksille. Pelaillaan vaikka lautapelejä tai käydään yhdessä ulkona. Eilen mun 11-vuotias(!!) ehdotti että mennäänkö kaikki yhdessä leikkimään legoilla. Sitten kun muistutin etten mä pysty istumaan lattialla kun hetken niin lopulta makasin yläkerran sohvalla lukemassa lehteä kun kaksi muksua rakenteli niistä, kolmas veti herneen nenään kun hänen huoneessaan ollaan ja siirrettiinkin pikkulegot sitten tytön huoneeseen vaikka siellä ei nyt oikein mahdu edes kävelemään kun roinaa on niin paljon.

IMG_2756.jpg

Toki tiedän että elämä olis paljon helpompaa jos ei aina tarviis miettiä mitä voi ostaa ja mihin on varaa eikä pistää hankintoja tärkeysjärjestykseen ja lykätä niitä hamaan tulevaisuuteen. Äsken klikkasin auki kodin ykkösen alesivut kun jossain bannerissa oli -70% mutta ei onneksi ollut sellaista kaappia tms. mihin olisi saanut läppärin makkariin, onko mitään ärsyttävämpää kuin että jotain tarpeellista sais halvalla mutta ei ole varaa siihen :D Tärkeämpää olis seuraavasta tilistä ostaa autoon uusi akku niin lähtis varmemmin käyntiin, onneksi pakkanen on laskenut nyt puolella niin ei tarvii joka päivä sulatella putkia.IMG_2758.jpg

Siitä työttömyydestä vielä, se voi olla ensi kesän jälkeen taas edessä mutta se on onneksi sen ajan murhe ja olen kyllä oppinut luottamaan siihen että asioilla vaan on tapana järjestyä. Nykyisen pienipalkkaisen kaksivuorotyön ja entisen parempipalkkaisen virka-aikatyön erona on kyllä pidemmän työmatkan lisäksi pienemmät työhön liittyvät murheet ja mukava työilmapiiri, vaikka toisaalta olisi mukava taas tehdä jotain mitä paremmin osaa. Mutta aikansa kutakin, onneksi on edes joku työ. Pari viikkoa työttömänä menee ihan ok mutta sitten alkaa seinät kaatua päälle, en oikein osaa olla tekemättä mitään.IMG_2759.jpg

Nää kuvat ei liity aiheeseen oikein mitenkään mutta lienee tylsää lukea mun tajunnanvirtaa ilman kuvia...pojan huoneen tapetti(Esprit) on aika kissan kynsimä, menee vaihtoon sitten joskus kun on aikaa ja rahaa :D Lopuksi voin todeta että olen tosi kiitollinen perheestä, työstä, talosta, pihasta ja kaikesta mitä meillä on vaikka rahaa onkin monesti tilillä vain kaksinumeroinen summa <3