Oikein kirjaimellisesti siis. Tuli leikattua orapihlaja-aita polvenkorkuiseksi, muotoiltua terijoensalavat ja trimmattua muutama muu yksittäinen puska pihasta. Lopputuloksena jalkapallokentällinen risuja eli taas on se aika vuodesta kun toivoisi omistavansa oman oksasilppurin. Mutta kun halpaa ei viitti ostaa ja kallista ei raaski niin täytyy ajella iskältä lainaamaan. Viikon saavat vielä odottaa ennen kuin muuttuvat silpuksi sinne pensaiden juurelle.

En yhtään tykkää orapihlaja-aidasta muuta kuin sen puolesta että se kasvaa äkkiä ja on hyvä niin näkösuojana kuin tuulensuojanakin, mutta ne piikit ja mitkälie kirvat mitä niihin joka vuosi tulee. Rautakaupasta pyysin tarjouksen muutamista mahdollisista aitataimista niin saisi jotain tuonne pihan reunoille laittaa, sitä kiertää oja joka vetää palloja ja muita lasten tavaroita puoleensa kuin magneetti. Meneehän siinä toki aikaa ennenkuin kasvavat, mutta vaihtoehtoina ilmeisesti olisi kaikenlaisia angervoja tai kartiotuijaa, syreeniä ym. mutta saa nähdä karsiiko hinta jonkun vaihtoehdon pois ja näyttäiskö tyhmältä jos pistää vaikka joka sivulle eri lajia...onneksi taitaa olla vieläkin vähän maa jäässä niin on aikaa miettiä vielä.

Muutama tuija meillä jo onkin, mutta ne aitataimet on kuulemma nopeammin kasvavaa mallia. Lisäksi on pari pensasmustikkaa, musta ja punainen viinimarjapensas, kirsikkapuu, luumupuu ja omenapuu, jonka taas kerran jänis söi...

Jännä miten joka kevät tulee muka yllätyksenä se, miten ankealta toi piha näyttää ennen kuin kaikki lähtee kasvuun. Vedessä uivaa kuollutta ruohoa ja mursketta nurmikolla kolattujen lumien jäljiltä, katkenneita pihavalojen johtoja ja lumen alla katkenneita oksia, höh. Ja joka vuosi saisi helposti hukattua pihaan muutaman kuorman murskettakin, rahanmenoa ei voi estää vaikka kuinka helppohoitoisena yrittäis pihan pitää.

Kevättakit ojennuksessa! Aamuisin on monesti vielä pakkasta niin ettei tiedä mitä lapselle laittaisi päälle ettei se jäädy päiväkodilla aamulla ulkoillessa tai vastaavasti paistu iltapäivällä kun aurinko jo lämmittää. Remu keltainen kevyttoppa ja kisutoppatakki on vielä naulakossa sitä odottamassa että lämpiäisi sen verran että ne uskaltaisi laittaa säilöön. Vaaleanlila välikausitakki ostettiin eilen, olen tykästynyt noihin Name It -takkeihin joissa on mielestäni hinta-laatusuhde kohdallaan, pitävät veden ja tuulen vaikka eivät ole kalliita ja malli on kiva. Housuja ei taida olla kuin yhdet sopivat, mutta haalareita on onneksi pari myös. Nyt ei ole ihan lähtenyt käsistä kun joskus neidillä on ollut varmaan kymmenen asua per kausi niin että hoitotäditkin on ihmetelleet kun joka päivä on uudet vaatteet :D