Myin ihan ex tempore meidän vanhan sohvan pois kun kaveri sattui olla sellaista vailla. Nyt on sitten yritetty tottua yläkerrasta raahattuun tuoliin ja kahden hengen sohvaan joka on paitsi liian pieni, myös ruma kuin mikä. Vähän tällanen first world problem, onneksi on edes joku missä istua sitä uutta sohvaa odotellessa vaikka pistääkin silmään kun on huoneeseen liian pienet eriparikalusteet. Toisaalta oikein hyvä ettei jääty kahden sohvan loukkuun jos olis pidetty se vanha loppuun asti, joulu on varmaan aika kehno ajankohta myydä sohvaa. Tv-tasokaan ei oo mennyt kaupaksi niin siirretään se varmaan yläkertaan ettei olis niin ahdasta olkkarissa.

Sitten mä hain yhden hoitokissan lisää kun ajattelin että jos noi puoli vuotta meillä olleet ottaisi sen kaveriksi niin saattaisi helpommin löytyä uusi koti pentu+aikuinen -kaksikolle kuin noille arkajaloille yksinään, saa nähdä. Tosin ei toi pentukaan mikään kesy ole, mutta yleensä ne kesyyntyy helpommin kuin aikuiset. Viime yön kuuntelin kyllä yhden miukumista, toisen murinaa ja kolmannen kurnutusta mutta ehkä ensi yö on parempi. Mieskin yritti mulle mököttää ensin mutta onhan tuollanen pikkukissa niin söpö että se varmaan tunnissa tottui ajatukseen siitä, että meillä nyt tilapäisesti on viisi kissaa...

Työrintamalla ei juurikaan uutta, sen yhden yllätyksenä tulleen ryhmähaastattelun jälkeenkään ei ole kuulunut mitään vaikka mahdollisimman pian lupasivat ilmotella, alkaa kyllä syödä ihmistä tuollanen touhu. Laitoin nyt sitten viimeisenä oljenkortena hakemuksen joulutöihin sinne missä olin kesänkin kun olen siellä toissajouluna ollut, saa nähdä jäikö turhan viime tippaan enkä pääse sinnekään. Toisaalta vähän houkuttelis olla yrittämättäkään enää, olis mukavampi jouluna keritä olla kotonakin ja talvella mihinkään lähteminen on ihan syvältä. Just kattelin että 101 päivää 500 ansiosidonnaisesta vasta käytettynä ettei senkään puolesta ole paniikkia vielä ihan mitä tahansa tehdä, jos siis vaan opiskelis ja tekis noita osa-aikatöitä ja rauhassa odottelis mikäli ilmaantuu jotain mielenkiintoista pidempiaikaista tarjolle. Vaikka onhan tää välillä sitä että jumittuu sohvalle ja tietokoneelle koko päiväksi sitten kun ei ole mitään pakollista...sain nyt lopulta hyväksytettyä täydentävän tehtävän avulla sen ekan osatutkinnon ja siskon pitäisi ostaa asunto tässä lähitulevaisuudessa niin jos pääsis sinne sitten tekemään näyttönä suunnitelman ja remontin myös niin menis koulu taas askeleen eteenpäin silläkin.